Lukijoiden terkut

Mia Lääti kuvaa satukirjassa hyvin allergisen lapsen tunteita. Kirjailija kuvaa myös hienosti Hattiksen raivoa, kun maailma tuntuu epäreilulta.

Tarina on punottu uskomattoman taitavasti ja hauskasti, se koukuttaa niin pienet kuin isotkin, ja Läätin sanankäyttö on täysin vailla vertaa.

Hattis on varsin valloittava hahmo kaikin puolin ja oma lapseni tunsi valtavaa samaistumisen tunnetta tuohon hieman höpsöön, lennokkaaseen ja kilttiin hahmoon. Allerginen aksolotli on hauska ja viihdyttävä tarina, joka toimii mainiosti niin itse lukevalle lapselle kuin ääneen luettunakin.

Kuvitus on vahvaa, värikästä ja ilmeikästä. Merenelävät mahdollistavat voimakkaat ilmeet, terävät hampaat ja suurempaakin suuremmat silmät, jotka kertovat tarinan tunnetasoa voimakkain viestein.

Menevällä otteella kirjoitettu tarina kertoo vedessä elävästä aksolotlista, joka tulee allergiseksi katkaravuille. Värikäs kuvitus ja kieli hauskuttavat.

Mielestäni tämä kirja oli kertakaikkisen mainio! Rempseä kerronta oli erityisesti minun mieleeni ja pidin siitä, kuinka samaistuttavia Hattiksen tunteet olivat.

"On teidän perheessä allergiaa tai ei, voin suositella tätä kirjaa. Joko kirja tuo samaistumispintaa ja vertaistukea tai opettaa katsomaan maailmaa toisen silmin."

Suosittelen kirjaa myös aikuisille, jotka eivät aiemmin ole törmänneet henkeä uhkaaviin ruoka-aineallergioihin. 6-vuotiaan mielipide: "Tosi hyvä kirja!"